Remontoi

Paranna talon energiatehokkuutta: muista lämmöneristys, hyvä ilmanvaihto ja oikeat sisälämpötilat

Talon energiankulutukseen ja asumisviihtyvyyteen voi vaikuttaa monin keinoin:

  • parantamalla rakenteiden lämmöneristävyyttä,
  • tehostamalla lämmitysjärjestelmää,
  • huolehtimalla tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta ja
  • oikeista sisälämpötiloista.

Tärkeää on, että taloa tarkastellaan kokonaisuutena, jossa sen eri osat – rakenteet, lämmitys, ilmanvaihto ja asukkaiden toiminta – vaikuttavat toisiinsa.

Päivitä lämmitysjärjestelmä ja paranna lämmöneristystä

Lämmitysjärjestelmä

Vanhaa lämmitysmuotoa voi tehostaa säätämällä, uudistamalla ja hyödyntämällä tukilämmitystä. Mikäli vesikiertoista lämmitystä ohjataan vain termostaatilla (vakiolämpötilainen lämmitysvesi), kannattaa Järjetelmään hankkia ulkolämpötilan mukaan säätyvä ohjausautomatiikka.

Ohjeita patteriverkon ja lattialämmityksen säätämiseen:
Eneuvonta.fi: Remontoi – Lämmitys

Kannattavimmat säästötoimet:

  1. Lämmitysjärjestelmän ylläpitoon liittyvät säätö- ja huoltotoimet.
  2. Säätölaitteisiin, termostaatteihin ja kiertovesipumppuihin kohdistuvat investoinnit.
  3. Päälämmitysjärjestelmän laajentaminen tukilämmitysmuodolla.
  4. Tapauskohtaisesti päälämmitysmuodon vaihtaminen.

Lisäeristäminen

Lisäeristäminen kannattaa pääsääntöisesti tehdä kyseistä rakenneosaa koskevan remontin yhteydessä kustannustehokkuuden vuoksi. Erillinen ja kannattava lisäeristystoimi on yläpohjan lisäeristys puhallusvillalla. Tämä onnistuu yleensä rakenteita rikkomatta – riittää, että miehenmentävä luukku löytyy. Puhallus voidaan tehdä jopa luukulta, liikkumatta lainkaan yläpohjan päällä. Puhallusputkessa kulkeva huokoinen eristeaines lentää useita metrejä putken suukunaukosta.

Ikkunoiden ja ovien energiatehokkuutta voidaan parantaa tiivistämisellä ja elinkaarta jatkaa huoltotoimilla. Vanha kumitiiviste voi näyttää ehjältä vaikka se olisi kadottanut elastisuutensa tai tiivisteen yksi sivu olisi kokonaan irronnut ikkunakarmista. Tiivistämisen voi varovaisuutta noudattaen tehdä itsekin, kuten myös ikkunoiden kunnostamisen. Erityistä varovaisuutta vaativia paikkoja ovat muun muassa vanhan tiivisteen irroittaminen lasin reunasta terävän työkalun avulla ja toisaalta oikeaoppinen ”tiivisteaukkojen” jättäminen hallitun ilmakierron vuoksi. Ikkunoiden ylläpitotöitä ovat myös muun muassa ikkunan puuosien maalaaminen tai lakkaaminen määräajoin.

Uusien ikkunoiden hankintaa kannattaa harkita, jos vanhat ikkunat ovat rakenteeltaan tai tekniikaltaan huonokuntoisia.

Tiivistysohjeet:
Korjaustieto – Ikkunan ja oven tiivistysohje >>

Tekniset tiedot 1 500 Suomen energiatehokkaimmasta ikkunamallista:
www.energiaikkuna.fi

Suunnittele energiaremontti huolella osana peruskorjaussuunnitelmaa

Eri taloihin sopivat kuitenkin eri keinot - siksi energiaremontti kannattaa suunnitella perusteellisesti ja käyttää apuna pätevää ammattilaista, oli kyse sitten omakotitalosta tai taloyhtiöstä.

Taloyhtiöissä (rivi- ja kerrostaloissa) peruskorjaaminen ja kunnossapito ovat lähtökohtaisesti suunnitelmallisempaa mutta remontit toteutetaan laajemmin koko taloa koskevina, ei asuntokohtaisesti. Taloyhtiössä tapahtuvaa remontointia ohjaa pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) sekä taloyhtiön vastuunjakotaulukko, joka määrittelee asukkaan/osakkaan ja taloyhtiön välisen vastuujaon mm. rakenteiden ja kalusteiden kunnossapidon suhteen. Myös pientaloissa on hyvä miettiä talon kunnossapitoa ja huoltoa sekä peruskorjauksia pitkällä aikavälillä.

Taloyhtiötasolla energiaremontti kannattaa yleensä yhdistää muuhun peruskorjaustoimintaan kuten julkisivuremontointiin. Pientaloissakin on hyvä miettiä, miten remontti parantaa sekä energiankäyttöä että talon kuntoa ja yhdistää energiaparannukset esim. isompaan kunnossapitotyöhön.

Peruskorjauksiin ja remontointiin tarvitaan joissakin tapauksissa rakennuslupa tai vähintään taloyhtiön lupa, joten ennen töiden aloittamista on hyvä jo suunnitteluvaiheessa selvittää, mitä lupia tarvitaan ja olla yhteydessä tarvittaviin viranomaisiin.

Korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiatehokkuutta kannattaa parantaa osana normaalia korjausrakentamista ja suunnitelmallista kiinteistön kunnossapitoa. Ehjää ja toimivaa ei tarvitse korjata, mutta muun korjaamisen yhteydessä energiatehokkuuden parantaminen on järkevää pienemmän energialaskun vuoksi. Asumis- ja ylläpitokustannusten pienenemisen lisäksi hyvä korjausrakentaminen lisää kiinteistön käyttöikää ja mahdollisesti myös kohentaa kiinteistön arvoa.

Energiatehokkuudelle on määritelty vähimmäisvaatimukset, kun kyse on rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien uusimisesta. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • laajat peruskorjaukset,
  • rakennuksen ulkovaipan korjaukset ja
  • teknisten järjestelmien uusiminen, jolloin tarvitaan yleisimmin rakennus- tai toimenpidelupaa.

Korjausrakentamiseen ryhtyminen säilyy edelleenkin vapaaehtoisena, ja kiinteistön omistaja päättää, milloin ja missä laajuudessa hän ryhtyy korjaamaan ja mitkä ovat parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta säädösten puitteissa. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa, mikäli ne eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdollisia. Tärkeää on myös huomioida rakennuksen ominaispiirteet ja käyttötarkoitus. Kesämökkejä, suojeltuja rakennuksia tai pieniä (alle 50 m²) rakennuksia määräykset eivät koske.

Kolme vaihtoehtoista tapaa energiatehokkuuden parantamiseen:

  1. parannetaan korjattavien tai uusittavien rakennusosien lämmönpitävyyttä vaatimusten mukaisiin arvoihin
  2. parannetaan energiatehokkuutta kyseiselle rakennustyypille määritellylle tasolle. Tällöin tarkastellaan koko rakennuksen vuosittaista, normaalikäytössä syntyvää laskennallista energiankulutusta suhteessa rakennuksen pinta-alaan.
  3. lasketaan rakennukselle ominainen, rakentamisajankohdan mukaisilla tai viimeisimmän käyttötarkoituksen muutoksen mukaisilla ratkaisuilla laskettu kokonaisenergian kulutus eli E-luku ja pienentää sitä kyseiselle rakennustyypille asetetun tason mukaisesti.

Korjaushankkeessa kannattaa aina käyttää suunnittelijan apua ja huolehtia korjausten hyvästä toteutuksesta. Jo ennen suunnitteluun ryhtymistä kannattaa olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan, missä neuvontaan lupakäytännöissä.

Teknisille järjestelmille on määritelty omat vaatimukset. On tärkeää varmistaa, että rakennuksen tekniset järjestelmät kuten lämmitys ja ilmanvaihto toimivat ja niiden perussäädöt tarkistetaan aina, kun rakennukseen lisätään eristeitä tai sen ilmanpitävyyttä parannetaan tai järjestelmiä uudistetaan. Tämä on erittäin tärkeää hyvän sisäilman ja asumismukavuuden kannalta. Määräykset mahdollistavat joustavasti erilaisten teknisten kysymysten kuten kosteusasioiden ja mobiililaitteiden kuuluvuuden huomioon ottamisen suunnittelussa.

Selvitä taustatiedot ensin

Jotta energiaremontti kohdistuu oikeaan ongelmaan, kootaan ensimmäisenä taustatiedot talosta:

  • Paljonko energiaa kuluu?
  • Miten se tuotetaan?
  • Millainen on lämmitysjärjestelmä?
  • Millainen ilmanvaihto talossa on?
  • Mikä on ulkovaipan (seinien, katon, alapohjan, ikkunoiden ja ovien) kunto?
  • Kuinka pitkään asumista aiotaan jatkaa?
  • Onko tulossa muita remontteja?

Taustatietojen ja parannusehdotusten kokoamisessa voi käyttää tukena esim. kuntokartoitusta sekä energiatodistusta.

  • Kuntokartoitus selvittää talon rakenteiden kunnon ja kertoo missä kohdissa taloa on selkeitä kunnostustarpeita.
  • Energiatodistus antaa kuvan talon ominaisuuksista ja mahdollisuuksista sekä kertoo millä keinoilla energiankäyttöä voidaan talossa parantaa.
  • Energialaskuista (sähkö, kaukolämpö, öljy jne.) löytyy tietoa siitä, paljonko energiaa kuluu nykykäytöllä.

Tärkeää on, että remonttia suunnitellessa on tiedossa mihin energia talossa kuluu: lämmitykseen, veden lämmitykseen vai kodin sähkölaitteisiin ja valaistukseen.

Lämmitysverkoston perussäätö

Mikäli kerros- tai rivitalon huoneistoissa on suuret lämpötilaerot, lämmitysjärjestelmä saattaa vaatia perussäädön. Arviolta kolme asuinrakennusta neljästä on säädetty oikein, jolloin rakennuksessa kuluu hukkaan lämmitysenergiaa. Ongelmana on kerrostalossa alimpien kerrosten ylilämpö, jolloin asukkaat herkästi tuulettavat lämpöä ulos, ja toisaalta ylimpien kerrosten alilämpö, jolloin pattereita yritetään säätää kovemmalle.

Rakennuksen lämmitysverkoston perussäädössä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä säädetään toimimaan suunnitellulla tavalla. Toimenpiteen avulla varmistetaan, että kaikissa huoneissa on suunnitelmien mukainen huonelämpötila.

Asukkaan kannattaa kertoa lämmitykseen liittyvistä epäkohdista huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle oikeiden huoltotoimenpiteiden arvioimiseksi. Lämmitysjärjestelmän perussäätöön on luotu Motiva-1-laatujärjestelmä, joka auttaa niin työn tilaajaa kuin suunnittelijaa ja urakoitsijaakin viemään korjaushankkeen onnistuneesti läpi.

Lämmitysverkoston perussäädön hyödyt:

  • tasainen lämpötila kaikissa huoneistoissa ja huoneissa
  • ylilämmön poistuminen vähentää allergiaoireita ja kuivasta huoneilmasta aiheutuvia haittoja
  • alilämmön poistuminen vähentää kosteusriskiä ja siitä aiheutuvia bakteeri- ja homeongelmia
  • lämmityksessä energiansäästö noin 10-15 %